RHD eli Rabbit haemorrhagic disease
Kanien verenvuototautia ryhdyttiin kutsumaan nimellä viral haemorrhagic disease (VHD) sekä nimellä rabbit haemorrhagic disease (RHD). Jälkimmäinen vakiintui sittemmin yleiseksi nimitykseksi. Kirjainyhdistelmää RHDV (rabbit haemorrhagic disease virus) käytetään kuvailemaan itse virusta.
RHDV2 eroaa ykköstyypistä siinä, että tartunnan saaneissa kaneissa ei tyypillisesti havaita niitä oireita, jotka ovat alkuperäiselle virustyypille yleisiä. Siksi tapausten diagnosoiminen on vaikeaa ja varma diagnoosi selviää vain ruumiinavauksella.
RHD on nykyään endeeminen – eli jatkuvasti kanipopulaatiossa kiertävä - tauti esimerkiksi Euroopassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Viruksen on todettu tarttuvan myös metsäjäniksiin (Lepus timidus) ja rusakkoihin (Lepus europaeus).
Virus on herkästi tarttuva, ja leviää paitsi eläinten välisessä suorassa kontaktissa, myös epäsuorasti. Epäsuorasti leviäminen voi tapahtua esim. ulosteiden, virtsan, veren tai syljen kautta sekä muiden viruksen esiintymisalueella liikkuneiden eläinten ja hyönteisten välityksellä. Koska viruksella on hyvä selviytymiskyky myös isäntäeläinten ulkopuolella, se leviää helposti esim. ulkoa kerätyn tuoreen ruoan (ml. heinä ja muut rehukasvit), sekä tavaroiden, vatteiden ja jalkineiden välityksellä.
Lisätietoa RHD:sta:
- Rabbit hemorrhagic disease RHD (Ruokavirasto)
- Rabbit hemorrhagic disease (Suomen kani- ja jyrsijäliitton RHD-virusta koskeva info-/ohje-sivu)
- SKH:n ROKOTUSPÄIVÄT
Mikäli lemmikkisi kuolee äkillisesti ja epäilet RHD-virusta, lähetä kani tutkittavaksi Ruokavirastoon.
Alla olevista linkeistä löydät ohjeet:
Ruokavirasto / ohjeet näytteiden lähettämiseksi
Ruokavirasto/ tutkimuslähete kirjoita lähetteen taustatiedot osioon: Tutkimuspyyntö: RHD -viruksen osoitus
RHD-viruksen osoitus / Hinnasto
Mikäli löydät kuolleen jäniseläimen, voit lähettää sen maksutomaan tutkimukseen.
Lisätietoa ja ajantasaiset ohjeet löydät Ruokaviraston sivuilta
RHDV2 eroaa ykköstyypistä siinä, että tartunnan saaneissa kaneissa ei tyypillisesti havaita niitä oireita, jotka ovat alkuperäiselle virustyypille yleisiä. Siksi tapausten diagnosoiminen on vaikeaa ja varma diagnoosi selviää vain ruumiinavauksella.
RHD on nykyään endeeminen – eli jatkuvasti kanipopulaatiossa kiertävä - tauti esimerkiksi Euroopassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Viruksen on todettu tarttuvan myös metsäjäniksiin (Lepus timidus) ja rusakkoihin (Lepus europaeus).
Virus on herkästi tarttuva, ja leviää paitsi eläinten välisessä suorassa kontaktissa, myös epäsuorasti. Epäsuorasti leviäminen voi tapahtua esim. ulosteiden, virtsan, veren tai syljen kautta sekä muiden viruksen esiintymisalueella liikkuneiden eläinten ja hyönteisten välityksellä. Koska viruksella on hyvä selviytymiskyky myös isäntäeläinten ulkopuolella, se leviää helposti esim. ulkoa kerätyn tuoreen ruoan (ml. heinä ja muut rehukasvit), sekä tavaroiden, vatteiden ja jalkineiden välityksellä.
Lisätietoa RHD:sta:
- Rabbit hemorrhagic disease RHD (Ruokavirasto)
- Rabbit hemorrhagic disease (Suomen kani- ja jyrsijäliitton RHD-virusta koskeva info-/ohje-sivu)
- SKH:n ROKOTUSPÄIVÄT
Mikäli lemmikkisi kuolee äkillisesti ja epäilet RHD-virusta, lähetä kani tutkittavaksi Ruokavirastoon.
Alla olevista linkeistä löydät ohjeet:
Ruokavirasto / ohjeet näytteiden lähettämiseksi
Ruokavirasto/ tutkimuslähete kirjoita lähetteen taustatiedot osioon: Tutkimuspyyntö: RHD -viruksen osoitus
RHD-viruksen osoitus / Hinnasto
Mikäli löydät kuolleen jäniseläimen, voit lähettää sen maksutomaan tutkimukseen.
Lisätietoa ja ajantasaiset ohjeet löydät Ruokaviraston sivuilta
RHD Suomessa
- Huhtikuu 2016: Helsingin villikanipopulaatioiden joukkokuolemat nousevat otsikoihin
- Toukokuu 2016: Varmistuu, että kyseessä on RHDV2 –virus. Viruksen levinneisyysalue laajenee nopeasti ja Evira raportoi virusepäilyistä Vantaalla ja Espoossa.
- Heinäkuu 2016: Virusalue on laajentunut Kivistöön ja Lapinkylään
- 2017:
- Evira julkaisee 9.8.2017 tiedotteen, jonka mukaan RHD2-virus on todettu Oulussa kuolleesta lemmikkikanista. Viruksen tartuntareittiä ei pystytä varmuudella selvittämään, mutta saatujen tietojen perusteella pidetään todennäköisenä, että kani on saanut tartunnan Oulussa.
-2018:
- Varmaa tietoa viruksen leviämisnopeudesta tai -alueesta ei ole. Luonnossa viruksen oletetaan elävän/leviävän niillä alueilla, joilla on elinvoimaisia villikanipopulaatioita.
- 2019
- Tammikuu 2019: Ruokavirasto (ent. Evira) vahvistaa Pohjanmaalaisessa kanilassa kaneja tappaneen taudin RHD2-viruksen aiheuttamaksi kanien verenvuotokuumetaudiksi. Tämä on ensimmäinen Suomessa todettu tapaus, jossa virus on levinnyt laajempaa kasvatusta harrastavaan kanilaan. Lähes kaikki kanilan kanit menehtyivät.
- Maaliskuu 2019: Karviassa Pohjois-Satakunnassa lemmikkikanitalouden kaikki 7 kania kuolevat viiden päivän sisällä toisistaan. Yksi kuolleista lemmikkikaneista lähetetään Ruokavirastoon kuolinsyyn määritykseen ja tutkimuksissa todetaan kanin menehtyneen RHD-virukseen. Kanit ovat asuneet lämmitetyssä ulkovarastossa, eivätkä ole olleet kontaktissa toisiin kaneihin tai muihin jäniseläimiin. Mahdollinen viruksen tartuntareitti on ulkoa kerätyt oksat ja/tai heinä, jota on säilytetty ulkotiloissa.
Turussa Varsinais-Suomessa kolme saman talouden kania menehtyy äkillisesti. Ruokavirastoon lähetetyn kanin tkuolinsyyksi todetaan RHD.
- Huhtikuu 2019: Ruokavirasto raportoi RHD-viruksen aiheuttaneen lemmikkikanien kuoleman Keski-Suomessa.
*** *** ***
Koska villikanipopulaatioiden levinneisyyttä ei seurata systemaattisesti, ei alueen laajuudestakaan ole saatavilla tarkempia tietoja. Maastosta löytyvät kaniinien papanat ovat merkki alueella elävistä populaatioista. Kuolleet villikanit ovat Eviralla harvinaisia näytteitä, joten tieto tämän hetkisestä tautitilanteestakin on vähäistä.
Eviralle voi kuka tahansa voi lähettää maksuttomasti Matkahuollon kautta kokonaisen, vasta kuolleen, luonnoneläimen maksuttomaan tutkimukseen.
Tiedustelut näytelähetyksistä:
- Toukokuu 2016: Varmistuu, että kyseessä on RHDV2 –virus. Viruksen levinneisyysalue laajenee nopeasti ja Evira raportoi virusepäilyistä Vantaalla ja Espoossa.
- Heinäkuu 2016: Virusalue on laajentunut Kivistöön ja Lapinkylään
- 2017:
- Evira julkaisee 9.8.2017 tiedotteen, jonka mukaan RHD2-virus on todettu Oulussa kuolleesta lemmikkikanista. Viruksen tartuntareittiä ei pystytä varmuudella selvittämään, mutta saatujen tietojen perusteella pidetään todennäköisenä, että kani on saanut tartunnan Oulussa.
-2018:
- Varmaa tietoa viruksen leviämisnopeudesta tai -alueesta ei ole. Luonnossa viruksen oletetaan elävän/leviävän niillä alueilla, joilla on elinvoimaisia villikanipopulaatioita.
- 2019
- Tammikuu 2019: Ruokavirasto (ent. Evira) vahvistaa Pohjanmaalaisessa kanilassa kaneja tappaneen taudin RHD2-viruksen aiheuttamaksi kanien verenvuotokuumetaudiksi. Tämä on ensimmäinen Suomessa todettu tapaus, jossa virus on levinnyt laajempaa kasvatusta harrastavaan kanilaan. Lähes kaikki kanilan kanit menehtyivät.
- Maaliskuu 2019: Karviassa Pohjois-Satakunnassa lemmikkikanitalouden kaikki 7 kania kuolevat viiden päivän sisällä toisistaan. Yksi kuolleista lemmikkikaneista lähetetään Ruokavirastoon kuolinsyyn määritykseen ja tutkimuksissa todetaan kanin menehtyneen RHD-virukseen. Kanit ovat asuneet lämmitetyssä ulkovarastossa, eivätkä ole olleet kontaktissa toisiin kaneihin tai muihin jäniseläimiin. Mahdollinen viruksen tartuntareitti on ulkoa kerätyt oksat ja/tai heinä, jota on säilytetty ulkotiloissa.
Turussa Varsinais-Suomessa kolme saman talouden kania menehtyy äkillisesti. Ruokavirastoon lähetetyn kanin tkuolinsyyksi todetaan RHD.
- Huhtikuu 2019: Ruokavirasto raportoi RHD-viruksen aiheuttaneen lemmikkikanien kuoleman Keski-Suomessa.
*** *** ***
Koska villikanipopulaatioiden levinneisyyttä ei seurata systemaattisesti, ei alueen laajuudestakaan ole saatavilla tarkempia tietoja. Maastosta löytyvät kaniinien papanat ovat merkki alueella elävistä populaatioista. Kuolleet villikanit ovat Eviralla harvinaisia näytteitä, joten tieto tämän hetkisestä tautitilanteestakin on vähäistä.
Eviralle voi kuka tahansa voi lähettää maksuttomasti Matkahuollon kautta kokonaisen, vasta kuolleen, luonnoneläimen maksuttomaan tutkimukseen.
Tiedustelut näytelähetyksistä:
- Marja Isomursu, puh. 040 512 1248, marja.isomursu evira.fi
- Oulun toimisto, puh. 029 530 4924 (ma-pe klo 8-16:15)
RHD maailmalla
- 1984: RHD1 -virus todetaan ensimmäisen kerran Kiinassa, Jiangsun maakunnasssa, turkiskauppaan kasvatettavissa Angorakaneissa. Virus leviää nopeasti yli 50 000 neliökilometrin kokoiselle alueelle tappaen alle vuodessa n. 140 miljoonaa kania. Puhjettuaan kiinassa, virus saavuttaa nopeasti myös Korean ja lähtee leviämään ympäri Aasiaa. Nopean leviämisen syyksi esitetään kansainvälistä turkiskauppaa.
- 1986: RHD1 -virus todetaan Euroopassa. Ensimmäisistä tapauksista raportoidaan Italiassa, josta virus lähtee leviämään muualle Eurooppaan.
- 1988: Viruksen raportoidaan levinneen maailmanlaajuisesti. Syyksi esitetään lihakanituotantoa/ kaninlihan kansainvälistä kauppaa.
- 1994: Englannissa todetaan ensimmäiset RHVD1 –tapaukset.
- 1995: Australia testaa viruksen käyttöä kanipopulaation säätelyssä Wardangin saarella, viiden kilometrin päässä mantereelta. Virus leviää nopeasti Australian mantereelle ja tappaa seuraavan kahdeksan viikon aikana noin kymmenen miljoonaa kania. Uudessa-Seelannissa harkitaan viruksen käyttöä kanipopulaatioita vastaan, mutta terveysviranomaiset päätyvät luopumaan suunnitelmasta. Yksittäiset maanviljelijät tuovat maahan virusta ja tartuttavat sen kiinniotettuihin kaneihin. Virus leviää nopeasti koko Uuteen-Seelantiin.
- 2000: Ensimmäiset virallisesti vahvistetut RHD-tapaukset Yhdysvalloissa.
- 2010: Ensimmäiset RHDV2 –tapaukset tulevat esiin Ranskassa.
- 2011: Uusi virustyyppi todetaan Italiassa ja se alkaa levitä nopeasti villi- ja kesykanikantojen kautta Espanjaan, Portugaliin, Saksaan, Englantiin (2013) ja Azorien saarille.
- 2015: Australiassa tehdään ensimmäiset havainnot uudesta virustyypistä. Kyseessä on 2-tyypin RHDV –virus, jonka alkuperä on tuntematon. Tutkijat arvioivat, että virus voi erota eurooppalaisesta 2-tyypistä, jos on mutatoitunut itsekseen.
- 2016: Australialaiset suunnittelevat laboratoriossa kehitetyn RHD1 K5 virustyypin levittämistä villikanipopulaatioiden koon hillitsemiseksi. Ranskassa kakkostyyppi on täysin syrjäyttänyt ykköstyypin viruksen vuoteen 2016 mennessä. Tutkijat uskovat, että vastaava tulee tapahtumaan myös esimerkiksi englannissa seuraavien viiden vuoden aikana.
- 2017: Ensimmäiset vahvistetut metsäjänisten RHDV2 -kuolemat todetaan tammikuussa Ruotsissa, kun usean itsestään kuolleen metsäjäniksen laumasta yksi lähetetään SVA:n kuolemansyyn selvitykseen.
Australiassa otetaan RHD1 K5 virustyyppi käyttöön villikanipopulaatioiden säätelyssä. Kyseessä on korealaisesta viruskannasta usean vuoden tutkimustyönä kehitetty virustyyppi, jonka odotetaan toimivan paremmin nimenomaan viileillä ja kosteilla alueilla.
- 2019: Eläinlääketieteellisessä Vet Record -julkaisussa kerrotaan, että Englannnissa on todettu ensimmäiset rusakoiden (Lepus europaeus) RHDV2 -kuolemat. Aiemmin viruksen on todettu tappaneen rusakoita Italiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Australiassa. Viruksen on jo vuonna 2017 todettu tarttuvan myös metsäjäniksiin (Lepus timidus).
- 1986: RHD1 -virus todetaan Euroopassa. Ensimmäisistä tapauksista raportoidaan Italiassa, josta virus lähtee leviämään muualle Eurooppaan.
- 1988: Viruksen raportoidaan levinneen maailmanlaajuisesti. Syyksi esitetään lihakanituotantoa/ kaninlihan kansainvälistä kauppaa.
- 1994: Englannissa todetaan ensimmäiset RHVD1 –tapaukset.
- 1995: Australia testaa viruksen käyttöä kanipopulaation säätelyssä Wardangin saarella, viiden kilometrin päässä mantereelta. Virus leviää nopeasti Australian mantereelle ja tappaa seuraavan kahdeksan viikon aikana noin kymmenen miljoonaa kania. Uudessa-Seelannissa harkitaan viruksen käyttöä kanipopulaatioita vastaan, mutta terveysviranomaiset päätyvät luopumaan suunnitelmasta. Yksittäiset maanviljelijät tuovat maahan virusta ja tartuttavat sen kiinniotettuihin kaneihin. Virus leviää nopeasti koko Uuteen-Seelantiin.
- 2000: Ensimmäiset virallisesti vahvistetut RHD-tapaukset Yhdysvalloissa.
- 2010: Ensimmäiset RHDV2 –tapaukset tulevat esiin Ranskassa.
- 2011: Uusi virustyyppi todetaan Italiassa ja se alkaa levitä nopeasti villi- ja kesykanikantojen kautta Espanjaan, Portugaliin, Saksaan, Englantiin (2013) ja Azorien saarille.
- 2015: Australiassa tehdään ensimmäiset havainnot uudesta virustyypistä. Kyseessä on 2-tyypin RHDV –virus, jonka alkuperä on tuntematon. Tutkijat arvioivat, että virus voi erota eurooppalaisesta 2-tyypistä, jos on mutatoitunut itsekseen.
- 2016: Australialaiset suunnittelevat laboratoriossa kehitetyn RHD1 K5 virustyypin levittämistä villikanipopulaatioiden koon hillitsemiseksi. Ranskassa kakkostyyppi on täysin syrjäyttänyt ykköstyypin viruksen vuoteen 2016 mennessä. Tutkijat uskovat, että vastaava tulee tapahtumaan myös esimerkiksi englannissa seuraavien viiden vuoden aikana.
- 2017: Ensimmäiset vahvistetut metsäjänisten RHDV2 -kuolemat todetaan tammikuussa Ruotsissa, kun usean itsestään kuolleen metsäjäniksen laumasta yksi lähetetään SVA:n kuolemansyyn selvitykseen.
Australiassa otetaan RHD1 K5 virustyyppi käyttöön villikanipopulaatioiden säätelyssä. Kyseessä on korealaisesta viruskannasta usean vuoden tutkimustyönä kehitetty virustyyppi, jonka odotetaan toimivan paremmin nimenomaan viileillä ja kosteilla alueilla.
- 2019: Eläinlääketieteellisessä Vet Record -julkaisussa kerrotaan, että Englannnissa on todettu ensimmäiset rusakoiden (Lepus europaeus) RHDV2 -kuolemat. Aiemmin viruksen on todettu tappaneen rusakoita Italiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Australiassa. Viruksen on jo vuonna 2017 todettu tarttuvan myös metsäjäniksiin (Lepus timidus).
