Suomen Kanihyppääjien historiaa
|
Suomen Kanihyppääjät ry on huhtikuussa 2017 perustettu harrasteyhdistys. Yhdistyksen tarkoitus on järjestää kanihyppykilpailuja )a muuta lajiin liittyvää toimintaa eri puolilla Suomea sekä toimia linkkinä suomalaisten ja muiden maailman kanihyppyharrastajien välillä.
Ensimmäisen vuotensa aikana yhdistys vakiinnutti paikkansa suomalaisten harrastajien keskuudessa ja teki yhteistyötä useamman eri suomalaisen kaniaiheisen yhdistyksen kanssa. Vuonna 2018 SKH otti käyttöön Ruotsissa kehitetyn Skuttlin, joka on kokonaisvaltainen tietojärjestelmä kanihyppymaailmalle. Vuoden aikana luotiin myös kasvattajarekisteri esteristeytyskasvattajille ja liityttiin osaksi SKJL:ää sekä lähetettiin ensimmäiset suomalaiset edustajat kanihypyn euroopanmestaruuksiin. Vuonna 2019 SKH järjesti normaalin toiminnan lisäksi ennätysmäärän kanien rokotuspäiviä, toimien pioneerina RHD:n vastaisessa taistelussa. Vuoden huippuhetkiin kuului ensimmäinen suomalaisen kanin ulkomailta ansaitsema serti (Ninjas Gt Ch Hide-and-Seek, Tsekki 5.10.2019) |
|
Yhdistyksen hallitus 2024
|
Hallituksen puheenjohtaja
Laura Rissanen |
Hallituksen Varapuheenjohtaja
Sanna Ikonen |
Jäsen
Katja Jokinen |
Jäsen
Janina Jokinen |
|
Jäsen
Linn Ekström |
Varajäsen
Maria Nieminen |
Vastuuhenkilöt 2024
Jäsensihteeri - Sanna Ikonen
Webmaster - Janina Jokinen ja Laura Rissanen
Rahastonhoitaja: Katja Jokinen
Skuttli -tuki - Linn Ekström ja Janina Jokinen
Palkintovastaava - Maria Nieminen
Webmaster - Janina Jokinen ja Laura Rissanen
Rahastonhoitaja: Katja Jokinen
Skuttli -tuki - Linn Ekström ja Janina Jokinen
Palkintovastaava - Maria Nieminen
Kokouspöytäkirjat
Lataa yhdistyksen jäsenkokousten pöytäkirjat alta.
|
| ||||
|
| ||||
|
| ||||||||
Yhdistyksen säännöt
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Kanihyppääjät ry, ruotsiksi Finlands Kaninhoppare rf ja sen kotipaikka on Turku.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kanihyppyharrastusta Suomessa sekä tukea estekanien jalostustyötä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi
3. Jäsenet
Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä hyvämaineinen yksityishenkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Jäsenluokkia on kaksi (2): vuosi- ja perhejäsen.
- Vuosijäsen: Vuosijäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut henkilö. Vuosijäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous. Kuitenkaan alle viisitoista (15) vuotiaalla jäsenellä ei ole äänioikeutta.
- Perhejäsen: Perhejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka asuu samassa taloudessa yhdistyksen vuosijäsenen kanssa. Perhejäsenen oikeudet ovat muutoin samat kuin vuosijäsenellä, mutta hän ei saa yhdistyksen jäsenpostia. Kuitenkaan alle viisitoista (15) vuotiaalla perhejäsenellä ei ole äänioikeutta. Perhejäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi kolmen (3) kuukauden kuluttua erääntyneen jäsenmaksun laiminlyönnistä. Jäsenkokous voi erottaa jäsenen yhdistyksestä äänienemmistöllä 3/4 jos jäsen on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut, jos jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai jos jäsen ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Erottamiseen tarvitaan päätösvaltaisen jäsenkokouksen päätös ellei kyseessä ole jäsenmaksun laiminlyönti.
Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan yhdistyksestä, ei ole oikeutta sen varoihin ja hän menettää välittömästi jäsenetunsa ja -oikeutensa.
5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu 4-6 varsinaista jäsentä sekä 1-2 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Jokainen hallituksen jäsen hoitaa yhdistyksen vastuutehtäviä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat vastuuhenkilöt. Hallituksen jäsenen tulee olla 16 vuotta täyttänyt yhdistyksen jäsen.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna, on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksella on tarvittaessa oikeus myydä yhdistykselle kuuluvaa omaisuutta ja irtainta.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
8. Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään huhti-toukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen asioiden päättämiseksi voidaan järjestää myös ennakkoäänestys ja -vaali. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
11. Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen toimihenkilöt kohdan 6§ mukaan
7. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
13. Muutoin noudatetaan mitä yhdistyslaki määrittää.
Yhdistyksen nimi on Suomen Kanihyppääjät ry, ruotsiksi Finlands Kaninhoppare rf ja sen kotipaikka on Turku.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kanihyppyharrastusta Suomessa sekä tukea estekanien jalostustyötä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- järjestää estekilpailuja, -harjoituksia sekä hyppykursseja ja -näytöksiä
- ylläpitää yhteyksiä suomalaisiin kaniyhdistyksiin sekä muiden maiden kanihyppy-yhdistyksiin
- toimii alansa asiantuntijana ja antaa neuvontaa
- ylläpitää rekisteriä estekaneista ja niiden kasvattajista.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi
- kerätä jäsen- ja osallistumismaksuja
- harrastaa julkaisutoimintaa
- omistaa tai myydä toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta
- toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia.
3. Jäsenet
Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä hyvämaineinen yksityishenkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Jäsenluokkia on kaksi (2): vuosi- ja perhejäsen.
- Vuosijäsen: Vuosijäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut henkilö. Vuosijäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous. Kuitenkaan alle viisitoista (15) vuotiaalla jäsenellä ei ole äänioikeutta.
- Perhejäsen: Perhejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka asuu samassa taloudessa yhdistyksen vuosijäsenen kanssa. Perhejäsenen oikeudet ovat muutoin samat kuin vuosijäsenellä, mutta hän ei saa yhdistyksen jäsenpostia. Kuitenkaan alle viisitoista (15) vuotiaalla perhejäsenellä ei ole äänioikeutta. Perhejäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi kolmen (3) kuukauden kuluttua erääntyneen jäsenmaksun laiminlyönnistä. Jäsenkokous voi erottaa jäsenen yhdistyksestä äänienemmistöllä 3/4 jos jäsen on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut, jos jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai jos jäsen ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Erottamiseen tarvitaan päätösvaltaisen jäsenkokouksen päätös ellei kyseessä ole jäsenmaksun laiminlyönti.
Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan yhdistyksestä, ei ole oikeutta sen varoihin ja hän menettää välittömästi jäsenetunsa ja -oikeutensa.
5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu 4-6 varsinaista jäsentä sekä 1-2 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Jokainen hallituksen jäsen hoitaa yhdistyksen vastuutehtäviä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat vastuuhenkilöt. Hallituksen jäsenen tulee olla 16 vuotta täyttänyt yhdistyksen jäsen.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna, on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksella on tarvittaessa oikeus myydä yhdistykselle kuuluvaa omaisuutta ja irtainta.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
8. Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään huhti-toukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen asioiden päättämiseksi voidaan järjestää myös ennakkoäänestys ja -vaali. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
11. Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen toimihenkilöt kohdan 6§ mukaan
7. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
13. Muutoin noudatetaan mitä yhdistyslaki määrittää.
